JUKEBOX

The songs that have been picked up in Jukebox are small pieces of music history from the side ways of the mainstream. They are digging up of my own record shelf over the years to this day. Musical genres change depending on the mood, but staid within certain limits. Musical performances that deserve to be heard at least once more time or more. With an open mind, but the volumes at full blast. (I'm Gonna Go Bite - Bite - Bitie - Witie - Wite - Sir, Yes I'm Nature's Little Rockin' Moskiitto ¨- Jonathan Richman)

Snowmoskiitto Rock And Roll Jukebox

Jukeboxin sisältö on valtavirtojen sivuhaaroilta ja valinnat ovat omasta levyhyllystä poimittuja helmiä vuosien varrelta tähän päivään. Musiikilliset tyylisuunnat heittelevät mielialan mukaan, mutta tietyissä rajoissa pysytään. Musiikkiesityksiä, jotka ansaitsevat tulla kuulluksi ainakin vielä kerran. Avoimin mielin, mutta volyymit täysillä. Kaikki krediitit artisteille!! Päivitykset tasaisen harvakseen by snowmoskiitto
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Mudhoney. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Mudhoney. Näytä kaikki tekstit

Mudhoney - Revolution

 Pieni pohjustus kappaleeseen; 

 Kappaleen alkuperäinen versio on yhtye Spacemen 3 laulukirjasta ja tarkemmin Pete Kemperin tekemä. Se taidettiin julkaista ensi kerran vuonna 1988. Spacemen 3 yhtyeen musiikki on keitos, jossa hypnoottinen ote ja psykedeelia tuntuu. Heidät niputettiin 80-luvulla ehkä kengäntuijottaja yhtyeisiin, en tiedä. Heidän tekemässään musiikissa useasti kohtasi Detroitin 60-luvun yhtyeiden sukulaisote, kuten myös Velvet Underground henki leijui yllä.

 Revolution kappale tuli kuitenkin itselleni tutuksi splitti-sinkulla, missä Spacemen 3 ja Mudhoney esittävät version toistensa biiseistä. Single ilmestyi pienellä painomäärällä ja ei ilmeisesti niin virallisena. Levymessuilta kuitenkin 90-luvun alkupuolella tuli kannettua kotiin tällainen.

 Alkuperäisjulkaisua en ole kuullut muualta kuin YouTuben kautta, mutta tätä Mudhoney versiota pyöritellyt sitäkin useammin. Täytyy sanoa, että tässä päästään aika lähellä sitä mitä -68 Grande Ballroomissa on varmaan tapahtunut. Yhtye pidättelee kappaletta ja paine kasvaa, kunnes loppuosuudella meinaa kaiuttimet revetä. Sietämättömän upea suoritus! Valitettavasti tämän nauhoituksen tasolla ei pääse niin lähelle kuin stereoiden kautta noustaan. The Biisi!